Muita pelimuotoja
Greensome
Tämä on hyvin suosittu nelinpelin muoto. Se on luonteeltaan varsinaista nelinpeliä leppoisampi, koska avauslyönnit eivät ole samalla tavoin ainutkertaisia kuin nelinpelissä. Greensome-kisassa kahden jäsenen joukkueen molemmat pelaajat lyövät avauslyönnin, joista toinen, parin kannalta soveliaampi valitaan sen reiän pelipalloksi. Sen jälkeen peliä jatketaan samaa palloa vuorotellen lyöden. Greensome voidaan pelata reikäpelinä, lyöntipelinä tai pistebogeyna. Tasoitus lasketaan yleensä samalla tavoin kuin nelinpelissä, mutta joskus annetaan vain 3/4 tasoituksesta.
Jänis
Kolmi- tai nelihenkiselle ryhmälle sopiva kisailu, jonka alkaessa jokainen pelaaja antaa yhteiseen pottiin sovitun raha- tms. panoksen. Koko potin voittaa se, jonka jäniksellä ensimmäiseksi on neljä jalkaa. Siis pelaaja, joka ensimmäisenä on saanut kerättyä neljä puhdasta reikävoittoa; reiän tasaukset eivät riitä. Jos joku vie potin kovin nopeasti, voidaan panna uusi jänis jahdattavaksi. On sovittava myös siitä, voittaako potin se, jolla kierroksen päättyessä on eniten voitettuja reikiä, vaikka niitä ei vielä olisikaan neljää, vai jaetaanko potin panokset takaisin pelaajille.
Kahvit, kaljat
Tuttu asetelma useimmilla klubeilla on se, että kahvien maksaja ratkaistaan viimeisellä reiällä. Häviäjä, brutto tai netto, maksaa viulut. Vaihtoehtoinen malli on se, että tarjoilun maksaa pelaaja, joka viimeksi otti kolme puttia. Sietää ottaa tarkasti viimeiset viheriöt. Jos kaksi pelaajaa kantaa kolmen putin taakkaa samalta viheriöltä, maksaja on se, jonka kolmas putti putosi viimeksi reikään.
Narukilpailu
Narukisa on lyöntipeli. Pelaaja saa tasoitukseensa suhteutetun metrimäärän narua (50 cm tasoituslyöntiä kohden, ts. 36:n tasoituksella saa 18 metriä narua/ 18-reikää). Pelin aikana pelaaja saa parantaa pallonsa asemaa eli siirtää sitä lähemmäksi reikää, esteestä pois, rajojen ulkopuolelta sisäpuolelle, karheikosta kentälle tai reikään. Palloa siirtäessään pelaaja saa itse asettaa pallon. Aina kun pelaaja siirtää palloaan, narusta leikataan siirretyn matkan verran pois. Pelaajalla ei ole pelissä muuta tasoitusta kuin naru. Pelaajan käyttämä lyöntimäärä on hänen tuloksensa. Käyttämättömästä narusta ei hyvitetä pelaajaa. Narukisan tulos ei vaikuta tasoitukseen.
Lippukilpailu
Suomessa suosittu kilpailumuoto, josta on usealla klubilla muodostunut traditionaalinen kauden avauskilpailu. Kilpailu käydään lyöntikilpailuna, jossa alkupään pelaajille, esim. viidelletoista, luovutetaan lähtiessä lippu, johon on kiinnitetty hänen nimellään varustettu numeroitu lappu. Lippu asetetaan paikaan, jossa pelaajan pallo on silloin, kun hän on käyttänyt kentän SSS:n osoittaman määrän lyöntejä lisättynä oman tasoituksensa antamilla lyönneillä. Mikäli pelaajalla on näin laskettuja lyöntejä käyttämättä 18 reiän jälkeen, hän jatkaa uudelle kierrokselle niin pitkälle kuin lyönnit riittävät. Kilpailun alkupään osallistujien, "lipullisten", jäljessä pelaavat "liputtomat", poimivat mukaansa ensimmäisen lipun, jonka he saavuttavat tilanteessa, jossa heillä on vielä lyöntejä reservissä, vetävät edellisen nimen yli ja kirjoittavat omansa. Täydet tasoitukset.
Mikki Hiiri
Mukava yhdistelmäpeli klubin sunnuntaikilpailuksi. Pelaajat lähtevät kentälle kolmen ryhminä. Tiedossa on palkinnot sekä parhaille yksityistuloksille että parhaille ryhmille. Jokaisella pelaajalla on oma tuloskorttinsa, johon merkitsijä kirjaa hänen normaalin henkilökohtaisen pistebogey-tuloksensa 18 reiältä aivan tavalliseen tapaan. Ryhmän jollekin jäsenelle, "kapteenille", annetaan lisäksi ylimääräinen ryhmän tuloskortti ja punainen golfpallo. Jokainen ryhmän jäsen joutuu pelaamaan tällä pallolla kuusi reikää kierroksestaan. Punaisella pallolla pelaavan ryhmänjäsenen reikäkohtainen pistebogeytulos siis merkitään sekä hänen omaan tuloskorttiinsa että ryhmän tuloskorttiin niiden kuuden reiän osalta, jotka ryhmä valitsee hänet pelaamaan punaisella. Jos punainen pallo hukkuu, ryhmä putoaa pois ryhmienvälisestä kilpailusta. Pallon hukannut pelaaja ottaa uuden pallon, jolla hän jatkaa peliään voidakseen pysyä mukana henkilökohtaisessa pistebogeyssa. Punaisen pallon kunniakas eteenpäin vienti lisää pelin jännitystä ja taktikoinnin mahdollisuutta.
Nelinpeli (Foursome)
Nelinpeli on pelimuoto, jota erityisesti aloittelijan on syytä harrastaa heti, kun hän on saavuttanut kilpailuissa vaadittavan tasoituksen. Suomessa pelataan varsin usein nelinpelejä, ja aloittelijan on viisasta hakeutua pelaamaan niitä erityisesti, jos saa kumppanikseen kokeneen ja hyvän pelaajan. Nelinpelin etenemisen mittaan joudutaan alinomaan ongelmatilanteisiin, joita pelaajapari pohtii yhdessä ja joissa kokeneempi osapuoli siirtää aloittelijalle golfin perimmäisiä viisauksia. Aloittelija taas ei halua tuottaa pettymystä partnerilleen, taistelee kuin leijona ja painaa knoppeja mielensä paljon tehokkaammin kuin pelatessaan vain omaan pussiinsa harjoituskierroksilla.
Yksinkertaisin nelinpeli on pelimuoto, jossa pelaajapari lyö samaa palloa vuorotellen. Virallisesti nelinpeli on reikäpeli, mutta sitä voidaan pelata myös tavallisena lyöntipelinä ja pistebogeyna. Tasoituksellisessa kilpailussa lasketaan parille tasoitus, joka Suomessa yleensä on puolet joukkueen pelaajien tasoitusten summasta. Reikäpelissä toiselle joukkueelle annettavien tasoituslyöntien määrä on joukkueille laskettujen tasoitusten erotus. Kansainvälisesti käytetään tasoitusta, joka on 3/8 pelaajaparin yhteenlasketuista tasoituksista. Jokainen pari päättää etukäteen, kumpi pelaaja lyö aloituslyönnin ensimmäisellä tiillä. Siitä lähtien he lyövät draivit vuorotellen. Aloituslyöntien jälkeen yhteistä palloa lyödään vuorotellen, eivätkä mahdolliset rangaistuslyönnit vaikuta lyöntijärjestykseen. Jos joku pelaajista pelin kiihkeydessä lyö väärällä vuorolla, hänen osapuolensa häviää reiän. Lyöntipeliversiossa lyönti mitätöidään, pallo palautetaan alkuperäiselle paikalleen ja rikkeen tehnyt osapuoli saa kaksi rangaistuslyöntiä.
Nelipallo (Four-Ball)
Pelimuoto joka on television katsojille tuttu reikäpelinä pelattavan Ryder Cupin yhtenä pelimuotona. Siinä kaksi pelaajaa ottelee kahta muuta vastaan. Jokainen pelaa omaa palloaan ja tuloksen laskussa paria edustaa kullakin reiällä paremmin onnistuneen pelaajan tulos (brutto tai netto). Se pari, jonka jompikumpi pallo on kauimpana reiästä, saa valita kumpi heidän palloistaan pelataan ensin. Hermoprässin kannalta valinnat ovat tärkeitä: jos toinen pelaaja on varmistanut kohtuullisen lopputuloksen, toinen voi yrittää parannusta riskilyönnillä. Jos pari lyö väärällä vuorolla, vastapuoli voi vaatia lyönnin uusiksi - ilman rangaistusta. Pelin säännöissä on myös kohta, joka tuomitsee parin molemmille jäsenille rangaistuksen, jos jompikumpi pelaajista tekee sellaista, joka helpottaa hänen tai hänen partnerinsa peliä tai aiheuttaa haittaa vastapuolelle. Tasoituksellisessa pelissä 3/4 -tasoitus.
Paraspallo (reikäpeli)
Kolmipallokisa (kolme pelaajaa, kolme palloa) reikäpelinä. Kaksi pelaajaa muodostaa joukkueen, joka pelaa kolmatta, yleensä heitä parempaa pelaajaa vastaan. Kahden pelaajan osapuolelta valitaan heidän paras reikätuloksensa kolmannen pelaajan tulosta vastaan. Voidaan pelata myös asetelmalla yksi vastaan kolme pelaajaa.
Paraspallo kaksipallo (Best-Ball Twosome)
Lyöntipeli jossa kaksi pelaajaa muodostaa joukkueen. Kumpikin pelaa omaa palloa omalla tasoituksellaan. Kultakin reiältä merkitään joukkueen tulokseksi parempi nettotulos. Joukkueiden nettotulokset kilpailevat keskenään. Tätä peliä voidaan vastaavasti pelata nelimiehisin joukkuein, jolloin joukkueelta otetaan yksi tulos kultakin reiältä kuten edelläkin tai kaksi parasta reikätulosta (USA:ssa termi Best-Ball Foursome).
Pistebogey (Stableford)
Golfmaailmassa yhä suositummaksi tuleva kilpailumuoto, jossa armoton lyöntipeli on muunnettu leppeämmäksi pisteiden keruuksi, jota muutama katastrofikaan ei järkytä. Pelaaja mittelee kykyjään reiän par-tulosta vastaan (josta aiemmin käytettiin nimeä bogey). Pelaajalla on hänen tasoituksensa määrittämä henkilökohtainen par kierroksen jokaiselle reiälle. Tämä oma par on reiän par + pelaajan tasoituslyönnit kyseisellä reiällä (ks. Hcp-saraketta ja tuloskorttia). Pisteet määräytyvät seuraavasti: kaksi tai useampi lyönti yli oman par'in 0 pistettä yksi yli oman par'in 1 piste; oma par 2 pistettä yksi alle oman par'in 3 pistettä kaksi alle oman par'in 4 pistettä jne.
Pistebogey soveltuu laskentatavaksi useimpiin golfin kilpailumuotoihin. Aloittelijoille pelimuoto on erityisen sopiva, koska se nopeuttaa kierrosta. Jos reiältä ei enää ole pisteitä tulossa, pelaaja voi nostaa pallon ja rientää seuraavalle avauslyöntipaikalle. Tällainen "oikominen" ei silti vie mahdollisuutta, että tuloskortti kelpaa esim. tasoituksen alentamiseen.
Kolmen mailan kilpailu
Hyvin opettavainen kilpailumuoto. Joskus kilpailijan mailamäärä rajoitetaan kolmeen mailaan, jotka pelaaja saa itse valita. Joskus pelaajille annetaan puukolmonen, rautavitonen, rautakahdeksikko ja putteri; ongelmallisinta on se, että mailoja avauslyönnistä lähtien on käytettävä edellä luettelemassamme järjestyksessä oli pallon sijainti ja etäisyys viheriöstä mikä tahansa.
Scramble
Pelataan kaksi-, kolmi- tai nelihenkisin joukkuein. Ryhmälle laskettu tasoitus on yleensä 15 % pelaajien yhteenlasketusta tasoituksesta. Osallistujat on usein mahdollista jakaa myös kohtuullisen tasavahvoihin ryhmiin, jolloin ryhmien tasoituksia ei tarvitse laskea. Pelimuodoksi käy niin lyöntipeli kuin pistebogey. Kaikki draivaavat. Sitten joukkue valitsee pallon, joka jatkolyöntiä ajatellen on parhaassa paikassa. Pallon viereen, esim. tuloskortin etäisyydelle, pannaan merkiksi griinihaarukka tai tii. Jos pelataan normaaleilla kesäsäännöillä, se pelaaja jonka pallo on valittu, lyö ensimmäisen jatkolyönnin. Muut pudottavat pallonsa mahdollisimman lähelle merkittyä kohtaa, ei kuitenkaan lähemmäksi lippua, ja suorittavat lyöntinsä. Suomessa on usein tapana sopia, että ns. talvisääntö on käytössä - jopa karheikossa (tällöin siis pallon saa aina asettaa) ja että jatkolyöntien suoritusjärjestys on vapaa. Jatkolyönneistä valitaan jälleen paras, sama jatkoprosessi - ja näin mennään aina reikään asti.
Edellä kuvatun scramblen heikkous on siinä, että jos ryhmässä on yksi poikkeuksellisen hyvä pelaaja, mies tai nainen, hänen lyöntinsä saattavat liiaksi dominoida ryhmän tulosta: valittu pallo on lähes aina hänen. Ja jokaiseen ryhmään ei riitä tähtiä. Tällaisen epäkohdan välttämiseksi scramblestä on kehitelty parannettuja versioita, mm. seuraavat kaksi.
Skini
Peli on kahden, kolmen tai neljän pelaajan kesken lyöntipelinä käytävä kilpailu kunkin reiän voitosta. Jokainen reikä antaa kilpailuun yhden pisteen. Pisteen, jonka pelaajat usein sopivat joksikin rahasummaksi, saa pelaaja, joka selvittää reiän pienimmällä lyöntimäärällä. Jos saman parhaan tuloksen saavuttaa useampi kuin yksi pelaaja, pistettä ei anneta, vaan se siirtyy jaettavaksi seuraavalle reiälle. Tasattujen reikien pisteet kumuloituvat usein suureksi potiksi, jonka räjäyttää se, joka ensimmäisenä yksin tekee reiän parhaan tuloksen.